Säästöt rakenteita muuttamalla

Rakennemuutoksia

Mikä ihmeen rakennemuutos moni saattaa miettiä? Rakennemuutos on muutos toiminnassa, missä toimitaan ja miten toimitaan. Rakennemuutoksen aiheuttajana voi olla ulkoinen tekijä, mutta luottamushenkilöiden ja virkamiesten tehtävänä on löytää rakennemuutoksen kohteita sisältä päin. Tässä blogitekstissä käsittelen pääasiassa terveydenhuoltoa, mutta samat asiat ovat siirrettävissä muihin julkisen sektorin tehtäviin.

Usein terveydenhuollossa kyse on toimintaympäristön muutoksista eli palveluiden keskittämisestä ja digitalisoimisesta. Esimerkiksi terveydenhuollossa tuleekin miettiä, mitä ovat ne palvelut jotka voidaan digitalisoida? Mitä palveluita tai vaikka työnkuvia voidaan automatisoida ja voidaanko tekoälyllä tuottaa tai tukea hoitoa ja ohjausta? Samankaltaista ajatusprosessia voidaan toteuttaa myös esimerkiksi koulutuksessa, sosiaalipalveluissa, työelämäpalveluissa, kaavoitusprosessissa ja hallinnossa.

Aina kun tehdään muutoksia, olisi tärkeää miettiä mitä niillä tavoitellaan. Nykyisessä taloustilanteessa tavoitellaan luonnollisesti säästöjä. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeitä tavoitteita ovat nopeampi, tehokkaampi ja helpommin saavutettava palvelusaanti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi aiemmin mainittujen digitalisaation tai keskittämisen avulla. Toisaalta joskus palveluiden hajauttaminen tai ulkoistaminen voi toimia niitä tehostavana tekijänä. Mutta on tärkeää muistaa, että tärkeintä ei ole missä palvelu sijaitsee, vaan se että sinne pääsee, kun sitä tarvitsee, ja että asukas voi luottaa siihen, että palvelut ovat tarpeen tullessa saatavilla. Tästä syystä meidän tulisikin panostaa nopeampaan hoitoon pääsyyn ja tehokkaampaan hoitoon siellä yksiköissä, jossa hoito tapahtuu.

Miten näihin voidaan sitten vaikuttaa? Meillä Suomessa usein puhutaan henkilöstön puutteesta ja lisääntyvästä ammattilaisten tarpeesta. Samaan aikaan meillä kuitenkin on julkisen sektorin jokaisella osa-alueella huomattavasti keskiverto OECD-maata enemmän henkilöstöä töissä. Selkeästi kyse ei siis ole vain henkilöstön puutteesta vaan huonosta organisoinnista, turhasta pallottelusta ja tyhjäkäynnistä. Hallitus on hyvin tällä vaalikaudella pureutunut terveydenhuollon ongelmiin ja olemme tiedostaneet, että palveluita keskittämällä saamme ammattilaiset sinne missä heitä tarvitaan ja täten hoito on tehokkaampaa ja voidaan hoidon laatua ja hoitoon pääsyä parantaa. Julkinen sektori on myös kokenut useita yt-neuvotteluita, joiden vaikutukset näyttäisivät olevan positiivisia, jos haluamme nauttia näistä palveluista myös tulevaisuudessa. Toisaalta rakenteita pitäisi muuttaa myös niin, että ihmiset jotka eivät palvelusta hyödy olisi hidastamassa muiden palvelunsaantia. Tässä tarvittaisiin päättäjiltä selkeitä ja jyrkempiä linjoja ja asiantuntemusta.

Oman terveydenhuollon kokemukseni perusteella voin sanoa suurimman osan hoitajista ja lääkäreistä tietävän jo potilaan päivystykseen saapuessa hyötyykö hän hoidosta vai ei. Liian usein tähän vastaus on että ei hyödy. Liian usein potilaat ajautuvat väärään paikkaan ja väärään aikaan. Vikahan ei tällöin ole potilaiden vaan vika on ohjeistuksissa, palvelurakenteen epäselvyydessä tai palveluiden huonossa organisoinnissa.

Jotta voidaan tehdä fiksuja päätöksiä, tulee päättäjillä olla käytännön ymmärrystä palveluista. Tästä syystä olen ehdolla keväällä 2025 Espoossa kuntavaaleissa ja Länsi-Uudellamaalla aluevaaleissa.

Lähteet:

KT-lehti. Yhteistoiminta kannattaa rakennemuutoksissa. https://www.ktlehti.fi/2013/6/yhteistoiminta-kannattaa-rakennemuutoksissa

Työ- ja elinkeinoministeriö. Rakennemuutos. https://tem.fi/rakennemuutos

Valtiovarainministeriö. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2025–2028. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165577/VM_2024_29.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Yle. Näillä teeseillä sote kuntoon: Kuntoutussairaaloilla ja palvelukortteleilla merkittäviä säästöjä. https://yle.fi/a/3-7104740